Onko Fendi luksusmerkki? – koko kuva neljässä näkökulmassa

Kun ajattelen, että Fendi täyttää vuonna 2025 jo 107 vuotta, mietin toisinaan, muistammeko enää sitä pientä liikettä vuodelta 1918. Adele Casagrande avasi sen Via del Plebiscitolla Roomassa – tavallisen butiikin, jossa myytiin laukkuja ja turkistuotteita. Tuskin kukaan silloin osasi aavistaa, että tästä pienestä yrityksestä kasvaisi maailmanlaajuinen jättiläinen.

Tarina alkoi todella vauhdittua, kun Adele meni naimisiin Edoardo Fendin kanssa vuonna 1925. Silloin liikkeen nimi muuttui Fendiksi. Heidän ensimmäinen Selleria-tekniikkansa sai inspiraationsa roomalaisista satuloista – se oli jotain täysin uutta. Rooma on aina ollut tämän merkin ytimessä.

Onko Fendi luksusbrändi – pienestä putiikista maailmanlaajuiseksi ikoniksi!

1932 oli hetki, jolloin viisi Fendi -siskosta – Paola, Anna, Franca, Carla ja Alda – ottivat perheyrityksen haltuunsa.

Todellinen läpimurto tapahtui kuitenkin vasta vuonna 1965. Karl Lagerfeld liittyi pääsuunnittelijaksi, ja silloin kaikki muuttui. “FF”-logo syntyi vain viidessä minuutissa – Lagerfeld sanoi myöhemmin: “Se oli kuin salama, tiesin heti, että tämä on se oikea.” Rehellisesti, on vaikea uskoa, että jostain näin ikonisesta tuli totta niin nopeasti.

90-luku oli jo aivan omaa luokkaansa. Vuonna 1997 Fendi avasi oman Palazzonsa Roomassa – ei missä tahansa, vaan kaupungin historiallisessa keskustassa. Se oli selkeä viesti: brändi halusi tulla yhdistetyksi ikuisen kaupungin kanssa. Siinä vaiheessa kaikki tiesivät, ettei kyseessä ollut tavallinen italialainen brändi.

LVMH:n yritysosto vuonna 2001 noin miljardilla dollarilla oli piste, josta ei ollut paluuta. Fendi liittyi maailman suurimman luksuskonsernin joukkoon. Jotkut sanoivat, että se oli perheyrityksen hengen loppu, mutta ehkä juuri siksi brändi on yhä olemassa.

Tällaisen perinnön jälkeen on aika tarkistaa, täyttääkö nykyinen valikoima todella luksuksen kriteerit.

kuva: vogue.pl

Ylellisyyden merkit: hinnat, asiakaskunta ja käsityötaito

Kun näin Fendin hinnaston ensimmäistä kertaa, luulin että valuuttamuunnin oli mennyt sekaisin. Klassinen Baguette-laukku maksaa noin 3 500 euroa, mutta rajoitetun erän turkis voi maksaa jopa 80 000 euroa. Se on kuin ero käytetyn Fiatin ja uuden BMW:n välillä.

Mutta nämä luvut käyvät järkeen, kun katsoo myyntitilastoja. Vuodesta 1997 lähtien Baguette-laukkuja on myyty yli miljoona kappaletta – eli joku on ostanut sellaisen 15 minuutin välein viimeiset 27 vuotta. Vuonna 2024 Fendin liikevaihto kasvoi 14 %, kun taas useimmat luksusmerkit hädin tuskin pysyivät pinnalla.

Fendin asiakkaat ovat pääasiassa naisia 35–55 vuoden iässä, joiden vuositulot ylittävät 200 000 euroa. Viime aikoina olen kuitenkin huomannut yhä enemmän nuorempia asiakkaita – tyttäret ostavat itselleen Baguette-laukun 25-vuotissyntymäpäivänään, ikään kuin se olisi itsestäänselvyys.

kuva: theguardian.com

Todellinen luksus piilee yksityiskohdissa, joita useimmat ihmiset eivät koskaan huomaa.
Selleria -tekniikka tarkoittaa, että jokainen ommel tehdään käsin. Yhden laukun valmistaminen vaatii 18 tuntia mestarin työtä. Sisältä löytyy hologrammi ja sarjanumero – jokainen kappale on rekisteröity Rooman keskitettyyn tietokantaan. Se on kuin laukun henkilöllisyystodistus.

Nahkainen intarsia on vieläkin monimutkaisempaa. Nahkapalat asetellaan kuin palapeli, ilman liimaa, vain lämmön ja paineen avulla. Olen kerran nähnyt, miten se tehdään – käsityöläinen työskenteli yhden kuvion parissa kolme päivää.

Joskus mietin, ovatko nämä hinnat vain järjettömiä. Mutta sitten näen jonon Via del Corson liikkeen edessä ja ymmärrän – luksus ei ole vain tuote, vaan kokonainen arvomaailma.

Silti edes korkein hinta ei suojaa kritiikiltä…

Markkinoiden ääni: haasteet ja kiistat Fendin asemasta

“Yhä useammat kuluttajat siirtyvät pois perinteisestä luksuksesta ja kyseenalaistavat järkevyyden maksaa tähtitieteellisiä summia tuotteista, joiden todellinen arvo ei vastaa hintaa” – näin todetaan EY:n vuoden 2025 raportissa. Rehellisesti sanottuna, kun luin nämä sanat, ajattelin ystävääni, joka hiljattain pohti valintaa: Fendi-laukku 5 000 eurolla vai kahden viikon loma Japanissa.

Raportissa tätä ilmiötä kutsutaan “keskiluokan kapinaksi”. Naiset, joilla teoriassa olisi varaa luksukseen, alkavat kysyä ääneen: miksi? Miksi käyttäisin niin paljon rahaa nahkaan ja logoon? Kyse ei ole enää pelkästään rahasta – tämä on ajattelutavan muutos.

Faktat:

1. Vuonna 2025 ylellisyystuotteiden maailmanmarkkinoiden arvo on 350 miljardia euroa
2. Fendin osuus tästä kakusta on vain 1–2 prosenttia
3. Nämä luvut tarkoittavat, että kilpailu on armotonta

Muistan Liettuan skandaalin kahden vuoden takaa. Maan pääministeri ilmestyi viralliseen tapaamiseen Fendi-laukku mukanaan, joka oli tehty aidosta turkiksesta. Sosiaalinen media räjähti. PETA julkaisi lausunnon, jossa kutsui tätä “vastuuttomaksi eläinrääkkäyksen edistämiseksi”.

Mielenkiintoista kyllä, Fendi oli jo tuolloin siirtynyt synteettisiin turkiksiin suurimmassa osassa mallistojaan, mutta brändin imago kärsi silti. Aktivistit eivät anna helposti anteeksi. Tunnen ihmisiä, jotka boikotoivat brändiä yhä tänäkin päivänä juuri tästä syystä.

Ongelma on siinä, että nykykuluttajat ovat entistä tietoisempia. He lukevat, miten luksuslaukut valmistetaan, tarkistavat tehdastyöolosuhteet ja ovat kiinnostuneita materiaalien alkuperästä. Ja kun he huomaavat, että joidenkin tuotteiden kate on jopa 800 prosenttia… no, pettymys ei ole yllättävää.

Lisäksi media ei säästä luksusbrändejä. Jokainen skandaali, jokainen kohu – kaikki leviää verkkoon minuuteissa. Fendi joutuu tasapainoilemaan perinteiden ja modernien odotusten välillä. Se ei ole helppoa.

Miten brändi aikoo vastata näihin haasteisiin?

kuva: vogue.com

Mitä seuraavaksi? Ylellisyys metaversumin ja kestävän kehityksen aikakaudella

Minne luksus on menossa? Kun katson Fendiä, näen käsikirjoituksen, joka saattaa yllättää. En puhu nyt uusista laukuista tai kampanjoista – kyse on jostain suuremmasta.

Aasia tulee olemaan avainasemassa. Ennustettu verkkokaupan kasvu 10–15 % vuodessa vuosina 2025–2026 ei ole sattumaa. Kiinalaiset kuluttajat ostavat yhä useammin verkossa, ja Fendi ymmärtää tämän täydellisesti. Näen itsekin, kuinka korealaiset ystäväni tilaavat ylellisiä tuotteita sovellusten kautta.

kuva: anneofcarversville.com

Digitaalinen todellisuus muuttaa kaiken – virtuaalinen Baguette kuulostaa oudolta, mutta siinä on järkeä.

Fendi kehittää NFT-projekteja ja astuu metaversumiin. Yhteistyö pelialustojen kanssa voi vaikuttaa erikoiselta, mutta nuoret naiset viettävät siellä yhä enemmän aikaa. Kuka sanoi, että luksuksen täytyy olla fyysistä?

Ekologia ei ole vain trendikäs muoti-ilmiö. Hiilineutraaliustavoite vuoteen 2030 ja työ synteettisen nahan parissa ovat konkreettisia askeleita. Joskus ajattelen, että tämä voi olla suurempi vallankumous kuin digitalisaatio. Nuori sukupolvi ei aio ostaa brändeiltä, jotka sivuuttavat ympäristön.

kuva: voguearabia.com

Mitä lukija voi tehdä?

• Seuraa aasialaisten verkkokauppa-alustojen kehitystä
• Seuraa luksusbrändien NFT-projekteja
• Kiinnitä huomiota materiaalien innovaatioihin

En voi kieltää – jotkut näistä muutoksista tuntuvat minusta riskialttiilta. Mutta kuka olisi kymmenen vuotta sitten uskonut, että laukkujen ostaminen verkossa olisi uusi normaali? Fendi panostaa tulevaisuuteen, joka tapahtuu jo nyt.

Seuraa, sijoita, keskustele. Nämä trendit muovaavat luksusta tulevina vuosina.

Moni Li

lifestyle & fashion -toimittaja

LuxuryBlog