Belgian Grand Prix – Formula 1:n legenda märistä draamoista hybridiaikakauteen

Sade lankeaa juuri nyt, kun kirjoitan näitä sanoja, ja huomenna voi paistaa aurinko – juuri tältä Spa-Francorchamps näyttää.

Muistan, kuinka viime vuonna kuljettajat harjoittelivat täydellisissä olosuhteissa, mutta sunnuntaina heidän piti taistella todellisessa kaatosateessa. Tässä radassa onkin taikaa – et koskaan tiedä, mitä on luvassa.

Numerot puhuvat puolestaan. Vuonna 2025 järjestetään jo Belgian Grand Prix’n 70. Formula 1 -osakilpailu. Viikonloppu houkutteli paikalle yli 200 000 fania eri puolilta maailmaa. Eikä syyttä.

Belgian Grand Prix

Oscar Piastri voitti tuon kilpailun, ja se oli paljon enemmän kuin pelkkä voitto. Voisi sanoa, että silloin näimme F1 -sarjan tulevaisuuden. Nuoret sudet ottavat nyt paikkansa legendojen jälkeen.

Spa ei ole tavallinen rata. Se on paikka, jossa sade voi muuttaa kaiken viidessä minuutissa. Missä kuljettajat ajavat 300 km/h metsän halki. Missä perinne ja nykyaika yhdistyvät tavalla, jota et löydä mistään muualta.

Belgian Grand Prix’ssa on jotain, mitä ei voi selittää pelkillä faktoilla. Ehkä siksi, että sää täällä on yhtä arvaamaton kuin itse kilpailut. Ehkä siksi, että fanit ovat poikkeuksellisen äänekkäitä. Tai ehkä vain siksi, että Spa’lla on sielu.

Jokainen kausi tuo mukanaan uusia yllätyksiä. Jokainen kilpailu on oma tarinansa. Siksi tähän paikkaan kannattaa tutustua paremmin – alusta alkaen, kehityksen kautta aina tämän päivän haasteisiin asti.

Ennen kuin tarkastelemme, miten Spa:sta tuli moottoriurheilun ikoni, on hyvä ymmärtää, että tämä ikoni muuttuu yhä.

Vuodesta 1925 hybridiaikaan – Belgian Grand Prix’n historia ja kehitys

Voisiko kukaan vuonna 1925 arvata, kuinka paljon Belgian kilpailu muuttuisi? Silloin kukaan ei ajatellut turvallisuutta samalla tavalla kuin nykyään.

Ensimmäinen Belgian Grand Prix järjestettiin juuri vuonna 1925 Spa-Francorchampsin radalla. Kävin siellä hiljattain turistina, ja on vaikea uskoa, että rata oli aikoinaan peräti 14,9 kilometriä pitkä. Se oli tavallinen yleinen tie, joka suljettiin kilpailun ajaksi.

Todellinen tarina alkoi vuonna 1950, kun Formula 1 tuli mukaan maailmanmestaruuskilpailuihin. Mutta Spa oli silloin pelottava paikka. Kuljettajat ajoivat puiden välissä ilman suojakaiteita. Jackie Stewart kutsui sitä “vihreäksi helvetiksi”. 1960- ja 1970-luvuilla siellä menehtyi useita kuljettajia.

Vuoden 1970 tragedian jälkeen kuljettajat boikotoivat kilpailua. Järjestäjien oli pakko tehdä jotain. Vuonna 1972 Belgia siirtyi tylsään Nivellesiin, sitten Zolderiin. Mutta se ei ollut sama asia.

Vuonna 1983 tapahtui läpimurto. Spa palasi, mutta nyt modernina 7,004 km:n mittaisena ratana. Tärkeimmät osuudet säilytettiin – Eau Rouge, Blanchimont – mutta mukaan lisättiin turva-alueet. Mielestäni tämä oli hyvä kompromissi perinteen ja käytännöllisyyden välillä.

Moderni aika toi mukanaan uusia haasteita. Vuonna 2003 ja 2006 tupakkamainonnan rajoitukset muuttivat kalenteria. Jotkut kilpailut katosivat, toiset siirtyivät. Belgia säilyi mukana, mutta ajoittain sen kohtalo oli vaakalaudalla.

Vuosi 2014 muutti kaiken – alkoi hybridimoottorien aikakausi. Yhtäkkiä merkitystä oli paitsi nopeudella, myös energiatehokkuudella. Kuljettajien piti hallita tehoa aivan uudella tavalla. Tämä on aivan eri Formula 1 kuin Stewartin tai Sennan aikakaudella.

Nykyään Spa on moottoriurheilun kehityksen symboli. Vaarallisesta maantiestä huipputeknologiseksi areenaksi. Uudistettu rata asettaa kuljettajille täysin uusia haasteita, joihin perehdymme seuraavassa osiossa.

Spa-Francorchamps tarkastelussa – radan keskeiset piirteet ja haasteet

Kun ajan Eau Rougeen, tunnen aina sydämeni lyövän nopeammin. Tämä osa rataa ei ole vain mutka – se on pystysuora vuoristorata. Auto syöksyy alas La Sourcesta ja ampaisee heti ylös kuuluisan sekvenssin läpi. Korkeusero? Yli 100 metriä koko radalla. Se on kuin ajaisi vuorenrinnettä pitkin.

Itse asiassa Kemmel Straight paljastaa insinöörien suurimman dilemman. Leskikö downforcea vai huippunopeutta? Molempia ei voi saada yhtä aikaa. Liian paljon siipeä ja kuljettaja menettää 10–15 km/h suoralla. Liian vähän – ja auto lentää holtittomasti keskisektorin nopeiden mutkien läpi.

Muistan yhden kilpailun, jolloin aamulla paistoi aurinko ja tunnin päästä satoi kaatamalla. Juuri näin toimii sää Ardenneilla. Sää vaihtuu täällä puolen tunnin välein. Pirellin täytyy valmistaa seokset kaikkeen – 50-asteiseksi kuumentuneesta kuivasta asfaltista jäätävän märkään pintaan. Joskus yhdellä kierroksella lähtö on kuiva, mutta Bus Stopilla on märkää.

Kuljettajat sanovat, että Spa on fyysisesti vaativin rata. Kyse ei ole vain G-voimista – vaan päätöksenteon nopeudesta. Pouhonissa sinulla on ehkä sekunti aikaa arvioida pito. Jos arvioit väärin, ajat 200 km/h vauhdilla suoraan seiniin.

Autot täällä toimivat äärirajoilla. Jousituksen täytyy olla pehmeä kanttareilla, mutta jäykkä nopeissa suunnanmuutoksissa. Jarrut hehkuvat punaisina Kemmelin päässä, mutta jäähtyvät heti hitailla sektoreilla.

Kun olosuhteet ja tekniikka yhdistyvät, syntyy hetkiä, joista tulee legendoja…

Fangiosta Piastriin – läpimurtohetket ja kiistat

Muistan, kun katsoin tuota kuuluisaa Häkkisen ohitusta vuonna 2000. Mika ajoi Schumin perässä puolet kisasta, ja sitten yhtäkkiä – pam! Hän käytti Zontaa elävänä esteenä ja ohitti saksalaisen radan kapeimmassa kohdassa. Se oli uskomatonta.

Häkkisen nerokas manööveri (2000)

Michael Schumacher johti kilpailua, mutta Häkkinen ei antanut periksi. Jossain vaiheessa brasilialainen Ricardo Zonta ajoi heidän edessään hitaammin. Tavallisesti tämä tarkoittaisi ohitusmahdollisuuksien loppua. Mutta Mika ajatteli toisin.

Suomalainen hyökkäsi juuri sillä hetkellä, kun molemmat ohittivat Zontan. Schumacherin oli hidastettava hitaan brasilialaisen takana, ja Häkkinen käytti toista ajolinjaa ohittaen molemmat kuljettajat yhdellä kertaa. Saksalainen ei ehtinyt edes reagoida.

“Se oli yksi urani parhaista ohituksista” – muisteli Häkkinen myöhemmin.

Ei-kilpailu vuodelta 2021

Kaksi vuotta sitten näin jotain vielä oudompaa. Satoi kaatamalla koko viikonlopun. Sunnuntaina olosuhteet olivat niin surkeat, että kilpailu kesti… kolme kierrosta turva-auton perässä. Siinä kaikki. Siitä he saivat puolet pisteistä.

Kuljettajat olivat raivoissaan. Katsojat myös. FIA myönsi, että kyseessä oli järjestäytymisvirhe. Tämä “kilpailu” muutti sääntöjä koskien vähimmäiskierrosmäärää, joka vaaditaan täyden pistepotin myöntämiseen.

Schumacherin ensimmäinen voitto (1992)

Michael oli tuolloin vasta 23-vuotias. Hän ajoi Benettonille, eikä kukaan odottanut hänen voittavan tällaisissa olosuhteissa. Sade, kaaos, onnettomuudet – ja nuori saksalainen nousi joukon läpi kuin veitsi voin läpi.

Tämä voitto käynnisti legendan. Schumacher osoitti, että hän osaa ajaa kaikissa olosuhteissa. Loppu on historiaa – seitsemän maailmanmestaruutta.

Hubertin tragedia (2019)

En pidä kirjoittaa tästä, mutta Anthoine Hubertin kuolema F2-kisassa järkytti koko yhteisöä. Nuori ranskalainen oli vain 22-vuotias. Onnettomuus oli niin vakava, että FIA aloitti välittömästi työn uusien turvallisuusratkaisujen parissa.

Lisättiin lisäenergiansyöjiä ja muutettiin kilpailun neutralointimenettelyjä. Traaginen tapahtuma muistutti kaikkia siitä, että Formula 1 on yhä vaarallinen urheilulaji.

Nämä kaikki hetket – voitot ja tragediat – ovat muovanneet Spa-Francorchampsin historiaa. Jokainen niistä on jättänyt jälkensä fanien muistoihin. Miten nämä tunteet vaikuttavat kilpailun liiketoiminnalliseen ja imagolliseen arvoon, käsittelemme seuraavaksi…

Nykyaikaisuus, taloudellisuus ja kilpailun vihreä tulevaisuus

En oikeastaan odottanut, että Belgian GP tuottaa peräti 106 miljoonaa euroa vuodessa Ardennien alueelle. Se on valtava summa yhdestä kisaviikonlopusta. Mutta kun miettii, kuinka paljon ihmisiä saapuu, kuinka monta hotellia he varaavat, kuinka paljon ruokaa he ostavat – siinä alkaa olla järkeä.

Suurin osa näistä rahoista tulee muutamasta lähteestä. Liput ovat ilmeinen juttu, mutta matkailu tekee todellisen työn. Ihmiset lentävät tänne ympäri maailmaa, viipyvät muutaman päivän ja tutustuvat ympäristöön. Sponsorointi lisää myös paljon pottiin.

Liberty Medialla on sopimus voimassa vuoteen 2025 asti. Olen kuullut, että neuvotteluja jatkosta käydään, mutta se ei ole niin yksinkertaista. Spa:n ylläpito maksaa paljon, ja F1-kalenteri täyttyy nopeasti.

Moët & Chandon astuu nimisponsoriksi 2025. Mielenkiintoinen valinta – samppanja ja kilpa-ajot ovat aina kulkeneet käsi kädessä. Heidän markkinointitoimenpiteidensä odotetaan olevan melko laajoja, vaikka yksityiskohdat eivät ole vielä tulleet julki.

Se, mikä yllätti minut, oli kuinka vakavasti he suhtautuvat ekologisuuteen. CO₂-päästöjen vähentäminen, hybridimoottorit – se on yksi asia. Mutta he järjestävät myös erityisiä busseja faneille, jotta alueella liikkuisi vähemmän autoja. Siinä on järkeä – ne ruuhkat kisan jälkeen ovat ihan kamalia.

Luulen, että vuoteen 2030 mennessä moottoriurheilun täytyy vihertyä entisestään. Muuten yhteiskunnallinen paine kasvaa liikaa. F1 tiedostaa tämän ja yrittää sopeutua.

Liiketoiminnallisesti Spa on oudossa tilanteessa. Toisaalta se tuottaa rahaa ja sillä on historiaa. Toisaalta kulut kasvavat ja uudet radat tarjoavat enemmän rahaa. Tämä on tasapainoilua perinteiden ja todellisen talouden välillä.

Riittääkö tämä intohimon ja vastuun tasapaino pitämään Belgian GP:n kalenterissa?

Suunta tulevaisuuteen – mitä seuraavaksi Belgian Grand Prix’n osalta?

Selviääkö Belgian Grand Prix seuraavan vuosikymmenen? Mietin sitä usein, kun seuraan F1:n muutoksia.

Huomaan kolme keskeistä trendiä, jotka muovaavat Spa-Francorchampsin tulevaisuutta:

• Nuoret voittajat kuten Piastri ja Norris houkuttelevat uuden sukupolven faneja – tämä muuttaa yleisön demografiaa ja avaa ovia uusille sponsoreille
• Säänennusteen tekoälyteknologiat ja tulevat hiilineutraalit moottorit voivat tehdä Spasta F1:n laboratorion
• Sopimuksen jatkaminen vuoden 2025 jälkeen on taistelua eurooppalaisen perinteen ja uusille markkinoille laajentumisen välillä

Mielestäni avainasemassa on joustavuus. Kylpylän ei pitäisi perustua pelkkään nostalgiaan – sen täytyy tarjota muutakin kuin kauniita muistoja.

Belgian Grand Prix’n tulevaisuus riippuu siitä, onnistuuko se yhdistämään legendaarisen historiansa nykyaikaisen urheiluliiketoiminnan vaatimuksiin.

Tom F

lifestyletoimittaja

Luxury Blog